Koneinsinöörikilta

KIKHT-REKRY

Koneinsinöörikilta ry:n säännöt

viralliset säännöt

I koneinsinöörikilta

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Koneinsinöörikilta ry, myöhemmin kilta, sen kotipaikka on Espoon kaupunki ja virallinen kieli suomi. Killan nimi on englanniksi Guild of Mechanical Engineers ja ruotsiksi Maskiningenjörsgillet. Killan virallinen lyhenne kaikilla kielillä on KIK.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Killan tarkoituksena on yhdistää Aalto-yliopiston, myöhemmin yliopisto, kone- ja rakennustekniikan sekä lukuvuodesta 2022–2023 alkaen energia- ja konetekniikan opiskelijoita, edistää heidän opiskeluun liittyviä pyrkimyksiään sekä herättää ja ylläpitää mielenkiintoa ammatillisiin, sivistyksellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kilta ajaa jäsentensä etua yliopistossa ja ammatillisissa yhteisöissä sekä pitää yllä tervettä teekkarihenkeä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kilta auttaa jäseniään perehtymään yliopistoyhteisöön ja selviytymään opintojen aikana ilmenevistä ongelmista seuraavin keinoin:

  1. järjestää opintoihin, yliopistoon, korkeakoulupoliittisiin, ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyviä opinto- ja tiedotustilaisuuksia
  2. tiedottaa jäseniään ajankohtaisista kiltaan, yliopistoyhteisöön ja sidosryhmiin liittyvistä asioista
  3. järjestää kokouksia, juhlia, opintoretkiä ja muita vastaavia teekkarihenkisiä tapahtumia
  4. pitää yhteyttä ja toimii yhteistyössä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY), Aalto-yliopiston, ammatillisten järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa
  5. rohkaisee jäseniään osallistumaan urheilu- ja kulttuuritapahtumiin.

Toimintansa tukemiseksi kilta harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia. Lisäksi kilta voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Kilta voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

3 § Jäsenet

Killalla on varsinaisia jäseniä, ulkojäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen killan jäsenmaksun maksanut AYY:n jäsen.

Ulkojäseneksi voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä killan toiminnasta kiinnostunut killan jäsenmaksun maksanut henkilö, jota ei voida hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi.

Kannatusjäseneksi voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka tukee killan toimintaa.

Hallitus voi vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua killan kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut killan toiminnassa, merkittävästi edistänyt killan pyrkimyksiä tai jolle kilta muuten tahtoo osoittaa kunnioitustaan. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee killan hallituksen jäsen tai vähintään kaksikymmentä (20) killan varsinaista jäsentä. Killalla voi samanaikaisesti olla enintään kymmenen (10) kunniajäsentä. Kunniajäsenyys on elinikäinen.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota killasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti killan hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi erota myös ilmoittamalla siitä killan yleisessä kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Hallitus katsoo jäsenen eronneeksi, mikäli hän ei ole suorittanut jäsenmaksuaan lokakuun loppuun mennessä.

Hallitus voi erottaa killan jäsenen, joka ei täytä 3 § jäsenille asettamia ehtoja, joka on törkeästi toiminut vastoin killan tarkoitusta tai aiheuttanut killalle merkittävää taloudellista haittaa. Tällöin erottamispäätös on julkistettava killan virallisella ilmoitustaululla ja se on viipymättä lähetettävä kirjallisena erotetulle jäsenelle, paitsi milloin kysymyksessä on jäsenmaksun laiminlyönti. Hallituksen jäsenen voi erottaa killasta killan yleinen kokous.

Killan hallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus valittaa päätöksestä killan yleiselle kokoukselle, jonka täytyy tällöin vahvistaa päätös enemmistöllä annetuista äänistä. Valitus on toimitettava kirjallisena hallitukselle neljän (4) viikon kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen lähettämisestä. Valitus on käsiteltävä seuraavassa killan yleisessä kokouksessa, kuitenkin viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa valituksen jättöpäivästä.

5 § Jäsenluettelo

Killan hallituksen on pidettävä killan jäsenistä jäsenluetteloa. Killan jäsen on velvollinen ilmoittamaan hallitukselle kotipaikkaansa ja nimeensä kohdistuvista muutoksista.

6 § Jäsenmaksut

Jäsenet ovat velvollisia suorittamaan lukuvuosittain lokakuun loppuun mennessä killalle jäsenmaksun, joka voi olla erisuuruinen kullekin jäsenryhmälle. Kunniajäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksuista. Jäsenmaksujen suuruudet määrää killan yleinen kokous.

II Killan yleinen kokous

7 § Killan yleinen kokous

Killan yleisen kokouksen puheenjohtajaa kutsutaan puhemieheksi. Jos puhemies on esteellinen, kokouksen puheenjohtajana toimii killan hallituksen puheenjohtaja.

Killan yleinen kokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu koolle näissä säännöissä määritellyllä tavalla.

Killan yleisen kokouksen sihteerinä toimii hallituksen sihteeri. Sihteerin ollessa estynyt, valitsee killan yleinen kokous keskuudestaan kokoukselle sihteerin.

Killan yleisessä kokouksessa käsitellään vain kokouskutsussa mainitut asiat.

Päätökset killan yleisessä kokouksessa tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä, ellei säännöissä toisin määrätä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Killan yleisessä kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla killan jäsenillä ja oltermannilla. Äänioikeus on killan varsinaisilla jäsenillä. Killan yleinen kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille henkilöille. Hallituksen päätöksellä yleinen kokous voidaan pitää etäyhteyden välityksellä.

8 § Killan yleisen kokouksen tehtävät

Killan yleisen kokouksen tehtävänä on:

  1. valita keskuudestaan killan yleisen kokouksen puhemies kevätkokouksessa seuraavan puhemiehen valintaan asti
  2. nimittää ja vapauttaa haluamansa toimikunnat
  3. kutsua ja vapauttaa oltermanni
  4. kutsua jatkuvuustoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet
  5. hyväksyä tarvittavat työjärjestykset, sekä muut tarpeellisiksi katsomansa säännökset
  6. päättää killan virallisen ilmoitustaulun paikasta
  7. päättää tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  8. hyväksyä toimintasuunnitelma
  9. päättää killan jäsenmaksujen suuruudet
  10. hyväksyä killan talousarvio ja määrittää killan talouden suuntaviivat ja ohjeet
  11. valita ja vapauttaa killan hallituksenmuodostaja
  12. valita ja vapauttaa hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet
  13. valita kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varahenkilöä
  14. päättää asioista, jotka puhemies, hallitus, toimikunta tai vähintään kymmenen (10) killan varsinaista jäsentä saattaa killan yleisen kokouksen ratkaistavaksi.

9 § Puhemiehen tehtävät

Killan yleisen kokouksen puhemiehen tehtävänä on:

  1. kutsua koolle killan yleiset kokoukset
  2. johtaa puhetta killan yleisissä kokouksissa ja allekirjoittaa niiden pöytäkirjat yhdessä kokouksen sihteerin ja pöytäkirjan tarkastajien kanssa
  3. pitää yhteyttä hallituksen puheenjohtajaan ajankohtaisiin asioihin liittyen.

Killan hallituksen puheenjohtaja hoitaa puhemiehen tehtäviä tämän ollessa esteellinen tai muutoin estynyt hoitamaan tehtäviään.

Puhemiehen ja hallituksen puheenjohtajan molempien ollessa esteellisiä toimimaan kokouksen puheenjohtajana, valitsee killan yleinen kokous keskuudestaan puheenjohtajan.

10 § Sääntömääräiset killan yleiset kokoukset

Loka-, marras- tai joulukuun aikana killan yleisen kokouksen on kokoonnuttava yhteen tai useampaan kokoukseen päättämään talousarviosta sekä hallituksen valinnasta seuraavalle kalenterivuodelle. Kokouksissa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:

  1. valitaan hallituksenmuodostaja, jonka tulee esittää itseään hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksenmuodostajasta määrätään tarkemmin hallituksen työjärjestyksessä
  2. valitaan killan yleisen kokouksen puhemies
  3. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet hallituksenmuodostajan esityksen pohjalta
  4. valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja kaksi (2) varahenkilöä
  5. valitaan jatkuvuustoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet
  6. hyväksytään toimintasuunnitelma tulevalle toimikaudelle
  7. vahvistetaan talousarvio tulevalle toimikaudelle.

Tammi- tai helmikuun aikana killan yleisen kokouksen on kokoonnuttava kevätkokoukseen. Kokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat:

  1. hallituksen esittelemä toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta
  2. toiminnantarkastajien lausunto tilinpäätöksestä
  3. päätetään tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

11 § Yleisen kokouksen koollekutsuminen

Killan yleiset kokoukset kutsuu koolle puhemies.

Killan yleinen kokous pidetään, kun yleinen kokous tai hallitus niin päättää, tai vähintään kymmenesosa (1/10) killan äänioikeutetuista jäsenistä tai vähintään kaksikymmentä (20) killan äänioikeutettua jäsentä vaatii sitä kirjallisesti killan hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

Puhemiehen on tällöin kutsuttava kokous koolle siten, että se pidetään neljän (4) viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Mikäli yleinen kokous kutsutaan koolle yliopiston opiskelijoiden yli seitsemän (7) päivää kestävän yhtäjaksoisen lomakauden aikana, kokous on kutsuttava koolle viiden (5) viikon kuluessa.

Kutsu killan yleiseen kokoukseen on julkaistava killan virallisella ilmoitustaululla sekä lähetettävä jäsenille sähköpostitse vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.

III Hallitus

12 § Hallituksen kokoonpano

Killan asioita hoitaa kalenterivuodeksi kerrallaan valittava hallitus, josta käytetään lyhennettä KIKH. Hallituksen jäsenen tulee olla killan jäsen. Hallitukseen on kuuluttava puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja sekä enintään kymmenen (10) muuta jäsentä.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa esteellinen tai muutoin estynyt hoitamaan tehtäviään.

13 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtäviin kuuluu:

  1. johtaa killan toimintaa
  2. edustaa kiltaa
  3. laatia killan toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus ja tilinpäätös
  4. valmistella killan yleisissä kokouksissa käsiteltävät asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset
  5. hoitaa killan taloutta ja omaisuutta
  6. päättää jäseneksi hyväksymisestä
  7. pitää yllä killan jäsenluetteloa
  8. kutsua killan kunniajäsenet
  9. valita toimihenkilöt.

14 § Hallituksen kokoukset

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja. Kokous on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu kaikille hallituksen jäsenille hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja läsnä on yli puolet (1/2) hallituksen jäsenistä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Päätökset tehdään ehdottomalla enemmistöllä annetuista äänistä, vaaleissa kuitenkin suhteellisella enemmistöllä annetuista äänistä. Jos äänet jakautuvat tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokoukset eivät ole julkisia, ellei hallitus toisin päätä. Kuitenkin killan yleisen kokouksen puhemiehellä on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

IV Muut toimielimet

15 § Oltermanni

Killan yleinen kokous valitsee killalle oltermannin enintään kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Oltermanniksi valitaan killan toiminnasta kiinnostunut professorikuntaan kuuluva henkilö. Oltermanni toimii yhteyshenkilönä killan ja professorikunnan välillä.

16 § Jatkuvuustoimikunta

Killalla on jatkuvuustoimikunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljästä (4) seitsemään (7) jäsentä. Jatkuvuustoimikunta on neuvoja antava elin, jolla ei ole päätösvaltaa. Toimikunnalla on oikeus antaa neuvoja ja ohjeita sekä tehdä esityksiä hallitukselle.

Jatkuvuustoimikunnasta säädetään tarkemmin jatkuvuustoimikunnan työjärjestyksessä.

V Hallinto ja talous

17 § Killan nimen kirjoittaminen

Killan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa.

Hallitus voi valtuuttaa hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kirjoittamaan killan nimen yksin.

18 § Tilikausi ja toiminnantarkastajat

Killan toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Killan taloudenhoitoa ja hallintoa valvovat toiminnantarkastajat.

Hallituksen on toimitettava toimintakertomus ja tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen toiminnantarkastajille viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kevätkokousta.

Toiminnantarkastajien tulee antaa hallitukselle kirjallinen kevätkokoukselle osoitettu lausuntonsa toiminnantarkastuksesta viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta.

19 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on tullut hyväksytyksi vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä killan yleisessä kokouksessa, joiden väli on ollut vähintään kaksi (2) viikkoa. Muutosesitys on mainittava kokouskutsussa.

Muutosesityksen voi tehdä killan yleiselle kokoukselle killan hallitus tai kirjallisena hallitukselle vähintään kaksikymmentä (20) killan varsinaista jäsentä. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa killan yleisessä kokouksessa.

20 § Killan purkautuminen

Kilta purkautuu, jos killan yleinen kokous tekee siitä päätöksen vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on ollut vähintään neljä (4) viikkoa. Purkautumisesitys on mainittava kokouskutsussa.

Killan purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat ja irtain omaisuus AYY:lle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 §:n mukaiseen tarkoitukseen tai sen ollessa mahdotonta AYY:n toiminnan tukemiseen.

21 § Sääntöjen voimaantulo

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on rekisteröity yhdistysrekisteriin.

Lippu- ja merkkiohjesääntö

I Koneinsinöörikillan kunniamerkit

1 § Pronssinen ansiomerkki

Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää hallituksen jäsenelle tai toimihenkilölle, joka on toiminut tehtävässään vähintään yhden (1) toimikauden ajan. Pronssinen ansiomerkki luovutetaan hallituksen vaihdossa. Ansiomerkin luovuttaa toimikautensa päättävä hallituksen puheenjohtaja.

Hallitus voi vakaata harkintaa käyttäen myöntää pronssisen ansiomerkin myös muille kuin edellä mainituille henkilöille kunnianosoituksena pyyteettömästä toiminnasta killan hyväksi. Ansiomerkin luovuttaa hallituksen puheenjohtaja killan vuosijuhlassa tai muussa juhlavassa killan tilaisuudessa.

Pronssista ansiomerkkiä ei kanneta kunnianauhassa.

2 § Kultainen ansiomerkki

Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää hallituksen päätöksellä sellaiselle killan jäsenelle tai entiselle jäsenelle, joka on opiskeluaikanaan toiminut erityisen ansiokkaasti killan hyväksi. Kultaista ansiomerkkiä kannetaan kunnianauhassa.

Kultainen ansiomerkki luovutetaan yhdessä kunnianauhan kanssa killan vuosijuhlassa. Mikäli vuosijuhlaa ei voida syystä tai toisesta pitää, voidaan kultainen ansiomerkki luovuttaa hallituksen parhaaksi katsomassa tilaisuudessa.

Kultainen ansiomerkki on halkaisijaltaan 20 millimetriä ja sen kuva-aiheena on killan kiintoavaintunnus lehvin. Kultaisen ansiomerkin kanssa ei käytetä pronssista ansiomerkkiä.

3 § Tuoppi

Koneinsinöörikillan tuopit ovat suljettu ja rajoitettu joukko, johon kuuluu 65 vuosina 2017-2023 valettua tuoppia. Aiemmin joukkoon kuului 12 tuoppia vuodelta 1917, 16 tuoppia vuodelta 1949 sekä 30 tuoppia vuodelta 2010, joista yksi vuoden 1917 tuoppi on säilynyt ja on esillä Opiskelijakulttuurimuseossa. Uusien tuoppien hankkimisesta päättää hallitus vakaata harkintaa käyttäen.

Tuoppiin voidaan myöntää hallituksen päätöksellä killan jäsenelle tai entiselle jäsenelle käyttöoikeus, jota myös tuoppioikeudeksi kutsutaan. Tuoppioikeuksia myönnettäessä otetaan huomioon ennen kaikkea ansiot killan piirissä sekä asianomaisen henkilön kiinnostus tilaisuuksiin, joissa tuoppeja käytetään. Tuoppioikeuden haltijalla on oikeus käyttää killan kunnianauhaa. Tuoppioikeus luovutetaan yhdessä kunnianauhan kanssa killan vuosijuhlassa. Mikäli vuosijuhlaa ei voida syystä tai toisesta pitää, voidaan tuoppioikeus luovuttaa hallituksen parhaaksi katsomassa tilaisuudessa.

Merkiksi tuoppioikeudesta kaiverretaan tuopin kylkeen tuoppioikeuden haltijan nimi ja vuosiluku, jolloin hän on tuoppioikeuden saanut. Nimen kaivertamisesta huolehtii hallitus. Tuoppioikeuden saaneiden henkilöiden nimet taltioidaan tuoppikirjaan, jota säilytetään killan arkistossa.

Tuoppioikeuden haltija vastaa hallussaan olevasta tuopista. Hän on velvollinen tuoppioikeuden saadessaan allekirjoittamaan hallituksen laatiman sitoumuksen tuopin mahdollisesta korvaamisesta. Tuoppien käyttöä ja hoitoa valvoo hallitus. Tuopit on luovutettava takaisin killan hallituksen haltuun välittömästi juhlan päättyessä.

Jos killan juhlassa on läsnä useampi henkilö, joiden nimi on samassa tuopissa, on tuoppia oikeutettu käyttämään se henkilö, jonka nimi on ensimmäiseksi kaiverrettu tuopin kylkeen. Jos vuosijuhlilla on pöytiin tarjoilu ja tuopinhaltija jättää tuoppinsa kannen auki tuopin sisältäessä juomaa ja joku hallituksen jäsen tästä huomauttaa, on tuopinhaltijan maksettava kaksi (2) euroa sakkoa killan kassaan. Sakosta voi asianomainen henkilö valittaa hallitukselle 14 päivän kuluessa. Tyhjän tuopin aukinainen kansi tarkoittaa tuopinhaltijan haluavan ostaa lisää juotavaa. Tuopista juotavat juomat kustantaa tuopinhaltija itse.

4 § Nahkakantinen Wirsu

Nahkakantinen Wirsu on henkilökohtainen kunnianosoitus, joka voidaan myöntää erittäin ansiokkaasti Koneinsinöörikillan laulukulttuuria edistäneelle henkilölle. Nahkakantinen Wirsu voidaan myöntää myös oltermannin virkaa ansiokkaasti hoitaneelle henkilölle hänen luopuessaan oltermannin virasta.

Nahkakantisen Wirsun myöntää killan hallitus suurta harkintaa käyttäen, ja se luovutetaan killan vuosijuhlassa. Mikäli vuosijuhlaa ei voida syystä tai toisesta pitää, voidaan nahkakantinen Wirsu luovuttaa hallituksen parhaaksi katsomassa tilaisuudessa.

5 § Ansiomerkkien säilytys

Pronssisen ansiomerkin, kultaisen ansiomerkin, kunnianauhan ja nahkakantisen Wirsun mallikappaleita säilytetään killan arkistossa. Nahkakantisesta Wirsusta säilytetään mallikappale jokaisesta sarjasta. Tuopit säilytetään killan arkistossa. Ansiomerkkien säilymisestä vastaa hallitus.

6 § Esitys ansiomerkin saajaksi

Esityksen pronssisen ansiomerkin saajaksi voi toimittaa hallitukselle kirjallisena lukuvuoden aikana.

Esityksen kultaisen ansiomerkin, tuoppioikeuden tai nahkakantisen Wirsun saajaksi voi toimittaa hallitukselle kirjallisena vuosijuhlaa edeltävänä, hallituksen ilmoittamana aikana, jonka kesto on vähintään kaksi (2) viikkoa.

Esitykset on allekirjoitettava henkilökohtaisesti. Nimimerkeillä allekirjoitettuja esityksiä ei käsitellä.

II Koneinsinöörikillan virkamerkit

7 § Oltermannin sauva

Killan oltermannin merkkinä on oltermannin sauva, joka on otettu käyttöön killan 30-vuotisjuhlassa. Sauva koostuu kahdesta osasta, varsinaisesta sauvasta sekä jalustasta. Sauvaa käytetään killan juhlatilaisuuksissa, joihin oltermanni ottaa osaa.

Juhlassa sauvan jalusta asetetaan oltermannin pöytään. Isäntä ojentaa sauvan oltermannille vastaanottaessaan tätä juhliin. Oltermanni asettaa sauvan jalustaan istuutuessaan pöytään. Juhlista poistuessaan oltermanni luovuttaa sauvan killan hallituksen jäsenelle.

8 § Hallituksen puheenjohtajan kääty

Hallituksen puheenjohtajan merkkinä on Wärtsilä-yhtymän vuonna 1946 lahjoittama mutteriketju. Jokainen ketjua kantava puheenjohtaja kaiverruttakoon ketjuun nimensä ja puheenjohtajuusvuotensa. Ketjua käytetään killan edustustilaisuuksissa.

9 § Isännän avain

Killan isännän merkkinä on avain ketjuineen. Avainta käytetään killan edustustilaisuuksissa.

10 § Emännän viitta

Emännän merkkinä on musta silkkisamettinen viitta, jonka etuosassa kaulan kohdalla on muttereilla kankaaseen kiinnitetty ketju. Killalla on viittoja kaksi kappaletta. Jokainen viittaa kantava emäntä ommelkoon nimensä ja emännyysvuotensa uudempaan viittaan. Viittoja käytetään killan edustustilaisuuksissa.

11 § Virkamerkkien luovutus

Hallituksen puheenjohtajan kääty, isännän avain ja emäntien viitat luovutetaan seuraaville kantajilleen hallituksen vaihdossa. Oltermannin sauva siirtyy seuraavalle oltermannille killan vuosijuhlassa oltermannin vaihdon yhteydessä. Sauvan luovuttaa väistyvä oltermanni.

12 § Virkamerkkien säilytys

Hallituksen puheenjohtajan käädyn, isännän avaimen ja emäntien viittojen säilyttämisestä vastaavat niiden kantajat. Oltermannin sauvaa ja jalustaa säilytetään killan arkistossa, säilymisestä on vastuussa hallitus.

III Koneinsinöörikillan lippu

13 § Killan lippu

Killan lipun pohjaväri on musta ja koristeaiheena siinä on harmaalla applikoitu hammasratas, jonka päällä on yksinkertaistettu ja tyylitelty Wattin keskipakoissäädin. Lipputangon pää on alumiinista valettu kartiohammaspyörä. Lippu on otettu käyttöön 2.4.2008.

14 § Lipun käyttö

Lippua käytetään killan toimeenpanemissa juhlatilaisuuksissa ja kunnianosoituksissa, milloin hallitus niin päättää. Kiireellisissä tapauksissa hallituksen puheenjohtaja, mikäli mahdollista neuvoteltuaan hallituksen jäsenten kanssa, voi päättää lipun käytöstä.

15 § Lipun kantaminen

Lippua kannetaan aina sen omassa tangossa. Ilman suojusta kuljetettaessa seuraa lippua kahden killan jäsenen lippuvartio.

16 § Kunnianosoitukset

Lippu tekee kunniaa valtion päämiehelle, Suomen lipulle, kansallislaululle ja vainajille siten, että se hitaasti lasketaan 45 asteen kulmaan ja välittömästi tämän jälkeen nostetaan ylös.

17 § Lipunkantaja ja lippuvartio

Lipunkantajan ja lippuvartion varahenkilöineen nimittää hallitus tai kiireellisissä tapauksissa hallituksen puheenjohtaja, mikäli mahdollista neuvoteltuaan hallituksen jäsenten kanssa.

18 § Säilytys ja hoito

Lipun säilytyksestä, kunnosta ja hoidosta vastaa hallituksen keskuudestaan nimeämä henkilö. Lippua säilytetään suojattuna killan hallituksen varastossa.

19 § Lipunkantajan varustus

Lipunkantaja ja lippuvartio käyttävät aina teekkarilakkia, edellyttäen, että ylioppilaskunnan hallitus on tarvittaessa myöntänyt lakinkäyttöluvan. Lisäksi lippuvartiolla on killan airutnauha.

20 § Airutnauha

Killan airutnauha on 350 millimetrin levyinen nauha, jonka värit noudattavat killan lipun värejä musta-harmaa-musta suhteessa 1:3:1. Airutnauhaa kantavat lippuvartio sekä airueet killan juhlatilaisuuksissa. Hallitus voi erikoisissa tapauksissa päättää airutnauhan käyttämisestä muissakin tilaisuuksissa. Airutnauha sidotaan siten, että se kulkee oikealta olkapäältä vinosti rinnan yli. Airutnauhat säilytetään killan varastossa ja niistä vastaa hallituksen keskuudestaan nimeämä henkilö.

IV Koneinsinöörikillan nauhat

21 §

Koneinsinöörikillalla on kunnianauha, airutnauha sekä kiltanauha. Kunnianauhan leveys on 40 millimetriä. Airutnauhasta määrätään pykälässä 20 ja kiltanauhasta pykälässä 25. Kunnia- ja airutnauhojen värit ovat killan viralliset värit, järjestyksessä musta-harmaa-musta, suhteessa 1:3:1.

22 §

Kunnianauhan käyttöoikeus on kultaisen ansiomerkin sekä tuopin käyttöoikeuden haltijoilla. Kultaista ansiomerkkiä kannetaan kunnianauhassa tai siitä tehdyssä ruusukkeessa. Pronssista ansiomerkkiä ei kanneta kunnianauhassa, eikä yhdessä kultaisen ansiomerkin kanssa.

23 §

Kunnianauhaa kannetaan oikealta olkapäältä vinosti rinnan yli, sukupuolesta riippumatta. Naiset voivat kantaa kunnianauhaa ruusukkeena, joka kiinnitetään juhlapukuun rinnuksen oikealle puolelle. Nauhan käyttö edellyttää asianmukaista juhla-asua.

24 §

Nauhan tulee olla käytettäessä puhdas ja ehjä. Nauhan likaantuessa, vaurioituessa tai tullessa muulla tavoin sen arvoon sopimattomaan kuntoon, tulee se tuhota polttamalla killan vuosijuhlan jälkeisellä silliaamiaisella.

25 §

Kiltanauhan leveys on 20 millimetriä ja se on pohjaväriltään vaaleanpunainen. Nauhassa on kaksi 2 millimetriä leveää mustaa raitaa yksi kummassakin reunassa 2 millimetrin etäisyydellä nauhan reunasta.

Kiltanauhan käyttöoikeus on jokaisella killan nykyisellä ja entisellä jäsenellä sen arvolle sopivissa akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja Koneinsinöörikiltaa edustettaessa. Kiltanauhaa kannetaan AYY:n kuntanauhan ja Teekkarinauhan alapuolella jos näitä käytetään yhdessä.

V Ohjesäännön muuttaminen

26 §

Tätä merkki- ja lippuohjesääntöä voidaan muuttaa killan yleisessä kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) äänienemmistöllä.

Tämän työjärjestyksen on Koneinsinöörikilta ry:n yleinen kokous hyväksynyt kokouksessaan 12.11.2020 ja se astuu voimaan heti. Samalla se kumoaa kaikki aiemmin hyväksytyt Merkki- ja lippuohjesäännöt.